sunnuntai 30. lokakuuta 2011

Imuri



Kun paljastat epävarmuutesi,
en anna empatiaa.
Kun paljastat epäonnistumisesi,
en lohduta.
Kun sielusi vuotaa verta,
olen hiljaa.

Kasvan epävarmuudestasi.
Nautin epäonnistumisestasi.
Mitä huonommaksi tunnet itsesi,
sitä paremmaksi minä koen itseni.
Mitä heikommilla sinä olet,
sitä vahvemmin minä hengitän.

Kasvatan egoani,
sinun kustannuksella.
Imen sinun voimasi,
sinun herkkyytesi.
Sinun elämänvoiman,
joka on paras apaja.
Puhdas usko, herkkyys,
epäkyynisyys, optimismi
ovat puhtainta vastalääkettä
tälle hullulle maailmalle.

Sitä monet janoavat suu kuolassa.
Pystyä imemään herkkyyttä itseensä ja edes
hetkeksi unohtaa oman kurjuutensa.
Olla edes hetken kosketuksissa
jonkun aidon kanssa.
Hengittää ilman egon kuristaa otetta kurkussa,
ilman vaatimuksia, odotuksia ja suorittamista.

Hetken ajan kunnes taas kova maailma voittaa.
Maailma, jossa kyyniset ihmiset 
imevät voimia toisistaan kuin
huumeriippuvaiset narkkarit.
Odottaen seuraavaa shottia,
joka tekisi olon taas hetkeksi siedettäväksi.

Mutta anna heidän imeä.
Imekööt, jos se tekee heidän olonsa paremmaksi.
Tiedät totuuden.
He eivät voi oikeasti viedä sinulta mitään.
Kaikki oleellinen on sinusta on visusti tallessa,
sisälläsi.
Paikassa, jonne kyynisyyden tuulet ei pääse.
Paikassa, jossa asuu kaikki aito.
Siis jatka matkaasi ja äläkä luovuta.
Usko aina itseesi.





torstai 27. lokakuuta 2011

Yhtä ja samaa


Sinä oletkin hän.
Kun kauhistelet, kummastelet, säälit häntä, oletkin hän.
Minä kuolisin jos minulle kävisi noin, huudahdat. Niinkö?
Minä kyllä ainakin, vähintään, tekisin näin ja noin ja toisinpäin.
Miksi hän ei, miksi hän kyllä, miksi, miksi, miksi.

Privilege of saying - totean tähän.
Etuoikeus, onni, pystyä mässäilemään tilanteen ehkä tapahtumisella.
Onnea saada kommentoida sitä sivusta, vierestä, turvasta.
Ilman, että tarvitsee olla myrskyn silmässä, siinä tilanteessa.
Tilanteessa, jossa totuus selviää.

Tilanteessa, jossa huomaa, että ei kuole.
Tilanteessa, jossa mustan ja valkoisen väliin tulee kilometreittäin harmaata.
Tilanteessa, jossa huomaa olevansa myrskyn keskellä,
kaikkien katseiden ja säälin kohteena,
ja huomaa olevansa
tyyni.

Tyyni koska muiden mielipiteillä ei ole enää väliä.
Ei tarvitse enää miettiä josko, ehkä, jossittelu.
Ei tarvitse miettiä vaan tilanne on. 
Ja on.
Ja on.
Ja on.

Olla hän, joista puhutaan, palauttaa katseen itseen.
Tähän hetkeen.
Läsnäoloon.
Itsensä hyväksymiseen.

Ja salaisuus paljastuu:
ei ole heitä.

Joitain, joille tälläistä tapahtuu.
Me olemme heitä.
Sinä olet hän.

Meistä ihan jokainen.
Vuorollaan.
Siis hyväksy.
 Ja rakasta.


keskiviikko 26. lokakuuta 2011

Palapeli




Minulla on minun totuus.
Sinulla on sinun totuus.
Missä on meidän totuus?
Meidän totuus on pöydällä kun kummankin totuudet on siihen ensin laskettu.
Laskettu kovaa huutaen tai hellästi laskien.
Kuin palapelin palat sekaisin pöydällä.
Tästä on hyvä lähteä rakentamaan huudahdan.

Paitsi, että on olemassa salapaloja, jotka makaavat vain sinun päässäsi.
Sinä onnellinen näet sekä salaiset että pöydälle paljastetut palat.
Sinä pystyt rakentamaan kokonaisuuden ja pelaamaan peliä.
Peliä, kokonaisuutta, jota minä yritän epätoivoisesti ymmärtää.
Tuntien aina, että joku pala puuttuu.
Koska se puuttuu.



perjantai 21. lokakuuta 2011

Note to self: Never give up. Always be yourself.






Here's to the crazy ones. The misfits. The rebels. The troublemakers. The round pegs in the square holes. The ones who see things differently. They're not fond of rules, and they have no respect for the status quo. You can quote them, disagree with them, glorify and vilify them. About the only thing you can't do is ignore them because they change things. They push the human race forward. And while some may see them as crazy, we see genius. Because the people who are crazy enough to think they can change the world,
 are the ones who do.




Always believe in your core





Vaikka tilanne olisi mikä vaan, usko aina sisimpääsi.
Vaikka tilanne olisi mikä vaan, usko aina sisimpääsi.
 Vaikka tilanne olisi mikä vaan, usko aina sisintä päätäsi.